Etyjin asevalvonta vastaamaan uusia turvallisuusuhkia

Eduskuntatiedotuksen tiedote 14.2.2014

Etyjin poliittisia ja turvallisuusasioita käsittelevän komitean raportoija Pia Kauma kannustaa Etyjin jäsenmaita lisäämään maiden välisen poliittis-sotilaallisen tiedonvaihdon läpinäkyvyyttä ja ennustettavuutta. Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) puhui Etyjin parlamentaarisessa yleiskokouksessa Wienissä torstaina 13. helmikuuta 2014.

Kauman puheenvuoron aiheena oli Etyjin Wienin sotilaallista turvallisuutta käsittelevä asiakirja sekä puolustus- ja turvallisuusjoukkojen demokraattinen valvonta. Etyjin tavoitteena on päivittää ja uudistaa vuoden 1999 Wienin sopimusta. -Jäsenmaiden tulisi madaltaa kynnystä jakaa tietoa toisilleen omista sotaharjoituksistaan. Niin ikään mahdollisuuksia tarkastustoimenpiteisiin pitäisi lisätä, asevoimiin liittyvää tiedonvaihtoa uudistaa ja riskinhallintamekanismeja vahvistaa, Kauma ehdottaa.

Kauman mukaan Etyj-maiden tulisi pyrkiä vahvistamaan yhteistä poliittista tahtoa. Hän korosti puheenvuorossaan, että on tärkeää kehittää Wienin sopimusta ja löytää siihen uutta sisältöä. Kauma halusi myös herättää keskustelua siitä, minkälaisen roolin Etyj voi ottaa, kun lähellä sijaitseva maa on ajautumassa kaaokseen tai jopa sisällissotaan. -Jopa pienet edistysaskeleet sopimusneuvotteluissa olisivat tervetulleita. Se olisi mahdollista, jos etenkin keskeisimmät osapuolet eli suurimmat maat olisivat valmiita joustamaan ja tulemaan vastaan aiemmin tiukasti pitämistään tavoitteista.

Kansanedustaja Pia Kauma huomautti myös, että turvallisuusuhat ja sodankäynnin menetelmät ovat muuttuneet. Uusia uhkia ovat esimerkiksi terrorismi, kybersodankäynti ja miehittämättömät lennokit. Keinot, joilla niitä voidaan käyttää rajatumpiin operaatioihin, ovat oleellisia modernille turvallisuuspolitiikalle ja vaativat uudenlaisia vastatoimia. Pelkkä aseiden määrän laskeminen ei enää riitä, tarvitaan myös laadullista kontrollia. -Maailmassa, jossa yhdellä onnistuneella tietoturvaan kohdistuvalla hyökkäyksellä voidaan saada koko kansakunta polvilleen, ei pelkillä joukkojen tai panssarivaunujen määrän pienentämisellä voida enää lisätä turvallisuutta samalla tavalla kuin Kylmän sodan päättymisen tilanteessa.

Kansanedustaja Pia Kauman lopullinen raportti aiheesta käsitellään Bakun kokouksessa kesäkuussa.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin.

Etyjin parlamentaarinen yleiskokous kokoontuu talvi-istuntoon 13.-14.2.2014 Wienissä.

Maksuaikalaki voimaan ennen verovelkarekisteriä

Hallitus esitti joulukuussa erityisen verovelkarekisterin perustamista Verohallinnon alaisuuteen. Julkisesta rekisteristä kuka vain voisi tarkistaa, onko tietyllä yrityksellä yli 5 000 euroa sellaista verovelkaa, josta ei ole tehty maksujärjestelyä. Palvelun käyttö olisi kansalaisille ilmaista ja rekisteri täysin julkinen, vaikka tarkkaa euromäärää verovelan koosta ei siinä julkistettaisikaan.

Hallitus pyrkii uudistuksella torjumaan harmaata taloutta, sillä rekisterin avulla esimerkiksi kunnat voivat julkisia palveluita järjestäessään varmistua sopimusosapuolina olevien yritysten luotettavuudesta. Esitys on kuitenkin nykymuodossaan monilta osin ongelmallinen. Suunniteltu 5 000 euron raja on käytännössä liian alhainen, mikä voi johtaa yrityksen leimautumiseen suhteellisen vähäisten rikkeiden perusteella.

Suuret yritykset pidentävät nykyään maksuaikojaan yksipuolisin ilmoituksin ja kesken sopimuskausien, mikä voi johtaa pienten yritysten maksuvaikeuksiin, kun he joutuvat yllättäen sopimuskumppaniensa väliaikaisiksi rahoittajiksi. Pk-yritysbarometrin mukaan merkittävä osa pienistä ja keskisuurista yrityksistä joutui hyväksymään jopa yli 60 päivän maksuaikoja. Eduskunnassa esitetty, yli sadan kansanedustajan aloitteeseen perustuva enimmäismaksuaikalaki tulisi tämän vuoksi saada voimaan ennen verovelkarekisterin käyttöönottoa. Se säätäisi maksuajan enimmäispituudeksi 30 päivää. Koska pienet ja keskisuuret yritykset ovat avainasemassa maamme talouden ja työllisyyden kannalta, tulisi niiden toimintaedellytyksiä parantava lakiesitys hyväksyä mahdollisimman pikaisesti.

On myös otettava huomioon, että yritysten käyttöpääomarahoituksen saatavuus on kiristynyt huomattavasti viimeisen vuoden aikana pankkien kiristettyä ehtojaan ja Finnveran rahoituspolitiikan muutosten myötä. Tilapäisissä maksuhäiriötilanteissa asioiden järjestäminen vie aikaa, jolloin verovelan rekisteröinti pitäisi tapahtua aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua eräpäivästä ja kuukauden kuluttua verottajan ilmoituksesta.

Järjestelmän käyttöönotto edellyttää lisäksi selkeitä sääntöjä verottajan kanssa solmittavista maksujärjestelyistä, sillä nykytilanteessa verottajalle on jätetty paljon harkintavaltaa ja sopiminen voi viedä aikaa. Lakiesitys on pohjimmiltaan hyödyllinen ja potentiaalisesti tehokas keino harmaan talouden torjumisessa, kunhan siihen sisältyvät ongelmakohdat saadaan korjattua. Enimmäismaksuaikalain muuttamisen on kuitenkin oltava prioriteettina ennen erillisen verovelkarekisterin luomista.

 

Pia Kauma KTM, kansanedustaja (kok.)

Kirsi Åkerlund Asianajaja, YritysEspoon hallituksen puheenjohtaja

 

Kirjoitus julkaistu Kauppalehden debattipalstalla 11.2.2014.

Toimivat palvelut – tehokas hallinto

Kansalaisten mielestä hyvinvointipalvelut eivät ole enää riittävän tasokkaita. Suomalaisista yli 80 prosenttia asuu kunnissa, joissa ei pääse terveyskeskuslääkärille alle kahden viikon jonotusajan. Korkea verotaso vaikeuttaa jo innostusta yrittämiseen ja työntekoon. Nykymenolla ei voi jatkaa, mutta voisiko samalla rahalla saada enemmän ja laadukkaampaa?

Nykymallissa kunnan oma byrokratia moninkertaistuu lukuisilla sekavilla kuntayhtymillä, jotka ulottavat valtionhallinnon paikallistasolle asti. Tämä sekoittaa yritystoimintaa politiikkaan ja vääristää kilpailua. Hyvällä syyllä voidaan puhua hallintohimmelistä, joka syö sekä aikaa että rahaa. Suomessa on kuluneen sanonnan mukaan hallintoa 20 miljoonan ihmisen tarpeisiin eikä ajatusmalli ”vastuukunnista” ja ”peruskunnista” näytä juurikaan vähentävän byrokratiahäkkyrää.

Voimme luopua monimutkaisesta ja kalliista byrokratiasta, jos erotamme kunnan tehtävistä vaikeimmat ja kalleimmat ja annamme ne laajemman piirikunnan hoitoon. Maakunnan kokoinen piirikunta takaisi jo riittävät hartiat erityissairaanhoitoon ja sosiaali- ja terveydenhuollon integrointiin. Piirikunta voisi huolehtia myös muista mittavista kysymyksistä, kuten maankäytöstä ja isoista liikenneratkaisuista.

Elinkeinopolitiikan, peruskoulutuksen ja ennakoivan terveydenhuollon kaltaiset asiat jäisivät edelleen paikallistason vastuulle. Jokaisella tasolla olisi oma verotusoikeus, omat luottamushenkilöt ja omat selkeästi määritellyt tehtävät.

Nyt kuntia ollaan pakottamassa yhteen ilman analyysia siitä, mitkä kunnat ja yhteisöt toimivat tehokkaasti ja mitkä ovat onnistuneet luomaan oikean byrokratiahirviön. Tarvitsemme palvelutuottajien avointa laatukilpailua, jossa palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Hallinto tarvitsee ihmisten omaa aktiivisuutta ja ideoita, uusia yrittäjiä ja näiden tuottamia innovaatioita. Ennen kaikkea meidän pitää luottaa kansalaisiin ja antaa heille aito valinnanvapaus – pakottamisella ei tulla saavuttamaan kestäviä tuloksia.

 

 

Julkaistu Länsiväylässä 5.2.2014. Allekirjoittajina kokoomuksen kansanedustajat Pia Kauma, Harri Jaskari, Marjo Matikainen-Kallström, Kari Tolvanen, Eero Lehti, Kalle Jokinen ja Markku Eestilä.