Helpotetaan pienyrittäjän asemaa nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa!

Kokoomuksen yrittäjämyönteiset kansanedustajat Pia Kauma ja Harri Jaskari ovat tehneet toimenpidealoitteen arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamiseksi. ”Yrityksen perustamisen ja kasvattamisen tulee olla Suomessa mahdollisimman houkuttelevaa!” Kauma ja Jaskari linjaavat. Nykyään alv-velvollisuuden alaraja on 8 500 euroa eikä sitä ole korotettu sitten sen vuonna 1993 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen. Jo yksin inflaatiotarkistettuna alaraja olisi tänä päivänä noin 12 000 euroa. Edustajat olisivat valmiita nostamaan sitä vielä tätäkin enemmän. Tuntuvien positiivisten vaikutusten aikaansaamiseksi alarajaa voitaisiin nostaa esimerkiksi 30 000 euroon ja siihen liittyvää huojennusta noin 50 000 euroon.

Edustajien mielestä tehokas keino madaltaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi sekä kasvattaa pientä yritystä on vähentää yrityksen alkuvaiheen kustannuksia ja byrokratiaa. ”Kampaamoissa, hierojilla, siivoojilla ja muilla palvelualoilla, joissa ostoja on vähän suhteessa tehtyyn työhön, arvonlisävero jää usein yrittäjän katettavaksi ja siten se on suoraan pois yrittäjän palkasta ja yrityksen kehittämisestä. Alarajan nosto torjuu myös harmaata taloutta,” Harri Jaskari painottaa.

”Nosto auttaisi pien- ja mikroyrittäjiä tulemaan toimeen yrityksestä saatavalla tulolla, mikä vähentäisi heidän tarvettaan turvautua sosiaaliturvaan. Suomen Pienyrittäjien arvion mukaan Suomessa on noin 45 000 yrittäjää ja ammatinharjoittajaa, joiden todelliset kuukausitulot alittavat virallisen köyhyysrajan. Alarajan nosto ja suurempi siihen liittyvä huojennus ovat siten myös sosiaalipoliittisia kysymyksiä,” kertoo Pia Kauma.

Edustajat toteavat, että vaikka alarajan nosto toki maksaisi aluksi valtiolle, olisivat lisääntyneen taloudellisen toimeliaisuuden ja vähentyneen harmaan talouden tuomat hyödyt varmasti suuremmat pitkällä aikavälillä. ”Yrittämisen pitää olla mahdollista myös pienessä mittakaavassa!” Kauma ja Jaskari kiteyttävät.

Kulkeeko EU kohti sosiaaliturvafederalismia?

Kansanedustaja Pia Kauma (kok) näkee, että EU:n lainsäädäntö ja rakenteet saattavat pitkällä aikavälillä johtaa sosiaaliturvan yhdenmukaistumiseen. ”Onko EU:n sosiaaliturvakehityksessä federalismin piirteitä? Onko Suomella vaara joutua tukishoppailun kohdemaaksi? Millaista kehitystä Suomi haluaa?” Kauma kyselee. ”Itse kuulun siihen enemmistöön, jonka mukaan Suomen tulee tässäkin asiassa olla yhteistyökykyinen ja avoin, mutta ei naiivi tai laskutaidoton. Tällaiset päätökset sitovat koko kansakuntaa hyvin pitkälle tulevaisuuteen,” hän jatkaa.

”Joissakin maissa sosiaaliturva on vakuutusperusteinen, joissakin muissa maissa taas asumisperusteinen. Suomen kaltaisissa asumisperusteisen sosiaaliturvan maissa edessä saattaa olla merkittävä kustannusten nousu, mikäli liikkuvuus Euroopan Unionin sisällä kasvaa paljon,” Kauma selostaa. Hän on sitä mieltä, että sosiaaliturvan yhdenmukaistamisen tulee ehdottomasti olla hallittua ja koordinoitua, etteivät korkean sosiaaliturvan jäsenmaiden kansalaiset joudu hallitsemattoman yhdentymiskehityksen maksumiehiksi. EU ei sinänsä pakota samankaltaistamaan sosiaaliturvaa, mutta vaivihkaa erilaisia lakiesityksiä komissiolta kuitenkin tulee.

Keskustelu on Kauman mielestä ajankohtainen, sillä sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän miettimään eurooppalaisen vakuutusperusteisen ja suomalaisen asumisperusteisen sosiaaliturvan yhteensovittamista. Tällä hetkellä eduskunta käsittelee hallituksen esitystä, jonka mukaan EU/ETA-maiden ulkopuoliset kansalaiset pääsevät eurooppalaisen sosiaaliturvan piiriin. Esityksen toteutuessa Suomen sosiaaliturvakustannukset kasvavat. ”On täysin hyväksyttävää, että Suomeen töihin perässä tulleet henkilöt saavat käyttää esimerkiksi suomalaisia terveydenhoito- ja päivähoitopalveluita. Mutta entä jos nämä henkilöt jäävät työttömiksi? Ja onko vaara, että syntyy esimerkiksi tekaistuja työprojekteja?” Kauma pohdiskelee.

Kauma on tehnyt aiheesta kirjallisen kysymyksen. Hänen mielestä pitkän aikavälin näkymien tulee olla nykyistä selvempiä, kun sosiaaliturvamallien yhteensovittamisesta valmistuu kokonaisuutta tarkasteleva sosiaali- ja terveysministeriön selvitys ensi keväänä.