Pörssiyrityksistä nostetut osingot verovapaiksi 1500 euroon asti

TIEDOTE 30.7.13

Suomalaisten nollakorkoisilla tileillä makaa 80 miljardia euroa. Suomalaiset pitävät varojaan mieluummin tileillä ja asunnoissa, kuin suomalaisten yritysten arvopapereissa. Näin on vaikka osakesäästäjien määrän kasvattaminen lisäisi työpaikkoja Suomessa, vahvistaisi kotimaisten yritysten kansainvälistä asemaa ja ohjaisi yritysten voittoja suomalaisille. Ongelmaan voidaan vastata kannustamalla tavallisia ihmisiä sijoittamiseen.

-Vuoden 2014 alusta voimaan tuleva yhteisöveron alennus 20 prosenttiin oli oikea askel, mutta osinkoverouudistus jäi vielä kesken. Sitä että sekä kotimaiset että ulkomaiset yritykset sijoittaisivat Suomeen, ei voi laskea vain yhden kortin varaan, Kauma sanoo

-Seuraava askel pitää olla se, että sijoitustoimintaan ryhtymisen pitää olla kannattavampaa. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa tekemälle esimerkiksi alle 1500 euron listatuista yrityksistä saadut osingot verovapaiksi. Tällä hetkellä suomalaisten sijoittajien varat ovat sidottuna lähinnä asuntoihin ja hyöty kansantaloudelle on vähäinen. Myös ne joilla on enemmän rahaa, sijoittavat mieluummin kiinteistöihin, Kauma jatkaa.

-Tuotannolliseen toimintaan sijoittaminen pitäisi olla aina verotuksellisesti houkuttelevampaa kuin asuntosijoittaminen, nyt on tilanne on juuri toisinpäin, Kauma jatkaa.

Osakesijoittajien voittojen kokonaisrasitus on yli 40 prosenttia kun huomioidaan yhteisöveron vaikutus. Verovapauden laajentaminen lisäisi aktiivisuutta rahoitusmarkkinoilla, houkuttelisi yrityksiä listautumaan pörssiin ja rahoittaisi pitkällä aikavälillä itsensä lisääntyneenä liiketoiminnan kasvuna ja verotuloina. Lisääntynyt taloudellinen aktiivisuus mahdollistaisi myös yhteisö- ja osinkoverokannan laskun tulevaisuudessa. Verovapauden asettaminen pienille pörssiosingoille takaisi samanarvoisen kohtelun kuin osuuskuntien pääoman korolle, jolla on jo verovapaus 1500 euroon asti.

 

Lisätiedot

Pia Kauma

(09) 432 2274

pia.kauma@eduskunta.fi

Homekoulut kuntoon nopeammin ja fiksummin

Kirjoitus julkaistu Länsiväylässä 3.7.2013

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan 62 000 – 94 000 peruskoululaista ja 12000 – 18000 lukiolaista altistuu päivittäin kosteus- tai homevaurioille. Välitöntä korjaustarvetta on arviolta jopa 1200 suomalaisessa koulussa.

Ongelma on tuttu Espoossakin. Kosteusongelmia on viime kuukausina ollut muun muassa Veräjäpellon, Kirstin ja Auroran kouluissa. Tapiolan yläkoulu väisti homeen alta Poliisiopiston tiloihin, mutta nyt myös tämä väistötila on osoittautunut kosteusongelmaiseksi.

Lista koulujen ja päiväkotien tulevista peruskorjauksista on pitkä ja se todennäköisesti vielä kasvaa. Tällä hetkellä korjaamme kouluja noin kahden koulun vuosivauhdilla, mutta jatkossa olisi hyvä päästä kolmen koulun peruskorjaustahtiin. Se tarkoittaisi keskimäärin 25 miljoonaa lisäeuroa vuodessa. Tahtia tulisi nopeuttaa etenkin nyt, kun talous käy hitailla kierroksilla. Rakennuskustannustaso on matalampi, ja samalla parantaisimme työllisyyttä.

Korjaaminen on kallista monesta syystä. Yksi ongelma on se, että nykyisellään suunnitteluun menee peräti 2-3 vuotta ja toteutukseen toiset kolme. On selvää, että tätä prosessia on tavalla toisella nopeutettava ja joustavoitettava. On kallista ja epäinhimillistä pitää lapsia ja henkilökuntaa tiloissa, joissa ihmiset sairastuvat.

Kustannuksia aiheutuu myös väistötiloista. Parakkien ja muiden koulujen lisäksi väistöön voidaan käyttää tyhjiä toimistotiloja, mutta niiden muuntaminen on nykyisellään kallista. Esimerkiksi Tapiolan yläkoululle on kaavailtu yhdeksi vaihtoehdoksi Tietäjäntiellä olevaa toimistotilaa, jonka muuntokustannuksiin menisi arviolta 8 miljoonaa euroa.

Ja entä upouudet koulumme? Rakentamisen laadussa ja kaupungin toimintatavoissa on selviä puutteita. Kun korjaustoimissa on lintsattu, joissakin kouluissa ovat ensimmäiset korjaustoimet edessä jo muutaman vuoden käytön jälkeen. Meillä tuleekin olla selkeä kunnossapito-ohjelma, jonka avulla rakennuskannastamme pidetään parempaa huolta. Ja miksi kaupungin itse pitäisi omistaa kaikki rakennukset? Ruotsissa kunnat ovat myyneet koulurakennuksia yrityksille ja kaupunki vuokraa tilat.

Juuri päivitetyssä strategiassa Espoo on viiden kaupunkikeskuksen kaupunki, joka toimii asukas- ja asiakaslähtöisesti. Tämän tulee näkyä myös kouluissa ja päiväkodeissa siten, että lasten ja henkilökunnan terveys ja turvallisuus ovat ykkösasioita. Koulujen siirtotilat pitää ensisijaisesti aina hakea siltä suuralueelta, jolla koulu sijaitsee.  Näin pidämme asukkaiden arjen sujuvana ja ihmiset terveinä myös silloin, kun koulurakennus on sairastunut.

Pia Kauma

Valtuustoryhmän pj. (Kok)

Sanna Lauslahti

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan pj. (Kok)

Arktisen alueen pelisäännöt laadittava nyt

TIEDOTE 2.7.13

Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) pitää tärkeänä, että arktisen alueen ympäristöön ja kaupalliseen hyödyntämiseen liittyvät pelisäännöt mietitään valmiiksi, ennen kuin massiiviset investoinnit alueella alkavat lähivuosina. Kauma puhui Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa Turkin Istanbulissa tiistaina 2. heinäkuuta.

– Pohjoista jäämerta voi sanoa Etyjin sisämereksi, sillä kaikki sen rantavaltiot kuuluvat Etyjiin. Siksi aiheesta on hyvä puhua täällä, Kauma totesi.

Hän muistutti, että lähes 30 prosenttia maailman kalansaaliista tulee arktisilta meriltä ja neljännes maailman kaasu- ja öljyvarannosta sijaitsee alueella.

– Kaupallinen potentiaali on valtava. Nyt on aika luoda pelisäännöt, jotta toiminta olisi ekologisesti ja taloudellisesti kestävää, kun kaupalliset toimijat ilmaantuvat alueelle. Kestävä kehitys luo puitteet myös Arktisen alueen vakaudelle ja turvallisuudelle, Kauma sanoo.

Arktisen neuvoston ministerikokous päätti toukokuussa Kiirunassa arktisen talousfoorumin perustamisesta. Foorumin tavoitteena on kerätä yhteen kaupallisesta toiminnasta kiinnostuneet tahot ja kehittää yhteisiä pelisääntöjä. Kauman mukaan arktinen talousfoorumi on hyvä esimerkki yhteistyöstä, joka arktinen alue kaipaa.

– Yhteistyöhön tarvitaan niin kansainvälistä merenkulkujärjestöä kuin kaupallisiakin toimijoita. Kukaan ei vielä tiedä, kuinka paljon esimerkiksi Koillisväylän avautuminen lisää liikennettä. Öljyonnettomuuksiin pitää kuitenkin varautua ja vastuukysymysten olla selvillä, ennen kuin kaupallinen liikenne suuressa mittakaavassa alkaa, Kauma totesi.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin.

Parlamentaarinen yleiskokous on koolla Turkin pääkaupungissa Istanbulissa 29.6.–3.7.2013. Kokoukseen osallistuu yli 250 kansanedustajaa Etyjin jäsenmaista. Suomen Etyj-valtuuskuntaan kuuluvat Pia Kauman lisäksi Ilkka Kanerva (puheenjohtaja, kok.), Ismo Soukola (varapuheenjohtaja, ps.), Saara Karhu (sd.), Johannes Koskinen (sd.) ja Markku Rossi (kesk.).

 

Lisätiedot:

Kansanedustaja Pia Kauma 050 574 6764